Isaiah 30

Tulee luottaa Herraan eikä luotuihin

1Voi uppiniskaisia lapsia, sanoo Herra, niitä, jotka pitävät neuvoa, mikä ei ole minusta, ja hierovat liittoa ilman Henkeäni kooten syntiä synnin päälle. 2Voi niitä, jotka menevät Egyptiin minulta kysymättä turvautuakseen faraoon ja etsiäkseen suojaa Egyptin varjossa! 3Faraon turva koituu teille häpeäksi ja suojan etsiminen Egyptin varjosta häväistykseksi. 4Sillä vaikka hänen ruhtinaansa ovat Sooanissa ja hänen sanansaattajansa ovat saapuneet Haanekseen asti, 5he joutuvat kaikki häpeään kansan tähden, josta heillä ei ole hyötyä – ei apua, ei hyötyä, vaan häpeää ja pilkkaa.

Behemotia vastaan

6Profeettasana Eteläisen maan Behemotia ▼

▼ Behemot, ehkä 'virtahepo'.

vastaan. Halki ahdingon ja ahdistuksen maan, halki naarasleijonan ja leijonan maan, kyykäärmeen ja lentävän käärmeen maan he kuljettavat aasinvarsojen selässä rikkautensa ja kamelien kyttyrällä aarteensa kansalle, josta ei ole hyötyä. 7Egyptin apu on turha ja tyhjä; sen tähden annan sille nimen: "Rahab ▼

▼ S.o. meluaja, mahdollisesti jokin hirviö.

, joka ei pääse paikaltaan." 8Mene siis nyt ja kirjoita se tauluun heidän läsnä ollessaan ja piirrä se kirjaan, että se säilyisi tuleviin aikoihin, ainiaan, ikuisesti. 9Sillä he ovat niskoitteleva kansa. He ovat vilpillisiä lapsia, lapsia, jotka eivät tahdo kuulla Herran lakia, 10jotka sanovat näkijöille: "Älkää nähkö", ja ennustajille: "Älkää ennustako meille tosia, puhukaa meille mieluisia, ennustakaa silmänlumeita. 11Poiketkaa tieltä, väistykää polulta; viekää pois silmistämme Israelin Pyhä." 12Sen tähden, näin sanoo Israelin Pyhä: Koska halveksitte tätä sanaa ja luotatte väkivaltaan ja vääryyteen ja turvaudutte siihen, 13tämä synti on oleva kuin repeämä korkeassa muurissa, joka uhkaa sortua ja pullistuu. Se särkyy äkkiä, yhtäkkiä. 14Se särkyy, kuin särkyy savenvalajan astia, joka lyödään rikki säälimättä, niin ettei sen sirpaleista löydy palasta, millä ottaa tulta liedestä tai ammentaa vettä altaasta.

15Sillä näin sanoo Herra, Herra, Israelin Pyhä: Kääntymällä ja pysymällä hiljaa pelastutte, rauhallisuus ja luottamus on voimanne, mutta te ette tahtoneet, 16vaan sanoitte: "Ei! Hevosilla tahdomme kiitää" – niinpä saatte kiitää pakoon. "Nopean selässä me tahdomme ratsastaa" – niinpä ovat vainoajanne nopeat. 17Tuhat pakenee yhden uhkaa. Viiden uhkaa te pakenette, kunnes se, mikä teistä jää, on kuin merkkipuu vuoren huipulla, kuin lipputanko kukkulalla.

18Sen tähden Herra odottaa antaakseen teille armonsa, sen tähden hän nousee armahtaakseen teitä, sillä Herra on oikeuden Jumala. Autuaita kaikki, jotka häntä odottavat! 19Sinä kansa, joka asut Siionissa, Jerusalemissa, älä itke! Jo häneltä apua huutaessasi hän on sinulle totisesti armollinen. Sen kuullessaan hän jo vastaa sinulle. 20Vaikka Herra antaa teille hädän leipää ja ahdistuksen vettä, niin opettajasi ei enää kätkeydy, vaan silmäsi saavat nähdä opettajasi. 21Silloin korvasi kuulevat takaasi tämän sanan, milloin poikkeatte oikealle tai vasemmalle: "Tässä on tie, sitä kulkekaa." 22Silloin sinä julistat saastaiseksi veistettyjen jumalankuviesi hopeapäällyksen ja valettujen jumalankuviesi kultakuoren. Sinä heität ne pois kuin jonkin inhottavan ja sanot niille: "Ulos!"

23Hän antaa sateen siemenellesi, jonka kylvät maahan, ja maan sadosta leivän, joka on oleva mehevä ja lihava, ja karjasi on sinä päivänä käyvä laajalla laitumella. 24Härät ja aasinvarsat, jotka tekevät peltotyötä, syövät suolaista rehuviljaa, joka on viskattu hangolla ja viskimellä. 25Silloin kaikilla korkeilla vuorilla ja kaikilla ylhäisillä kukkuloilla on oleva puroja, vesivirtoja, suuren surmaamisen päivänä tornien sortuessa. 26Silloin kuun valo on oleva kuin auringon valo, ja auringon valo on oleva seitsenkertainen. Se on oleva kuin seitsemän päivän valo, sinä päivänä, jona Herra sitoo kansansa vammat ja parantaa siihen isketyt haavat.

27Katso, Herran nimi tulee kaukaa. Hänen vihansa leimuaa. Sankka savu tupruaa. Hänen huulensa ovat täynnä vihaa, ja hänen kielensä on kuin kuluttava tuli. 28Hänen hengityksensä on kuin virta, joka tulvii ja ulottuu kaulaan asti. Se seuloo kansoja turmion seulalla ja panee eksyttävät suitset kansakuntien suupieliin. 29Te veisaatte kuin yöllä, kun pyhä juhla alkaa, ja sydämenne riemuitsee niin kuin sen, joka huilujen soidessa astuu vaeltaen Herran vuorelle, Israelin kalliolle. 30Herra antaa kuulla äänensä voiman ja nähdä käsivartensa laskeutuvan alas vihan tuimuudessa ja kuluttavan tulen liekissä, myrskysateina, rankkasateena ja raekivinä. 31Sillä Herran äänestä pelästyy Assur. Hän lyö vitsalla. 32Silloin jokaisella ruoskan iskulla, jolla Herra häntä satuttaa, soivat tamburiinit ja harput, ja hän sotii häntä vastaan, sotii kättä heiluttaen. 33Sillä jo aikoja sitten on polttopaikka valmistettu. Kuninkaallekin se on varattu. Syvä ja leveä on sen valkea, tulta ja polttopuita on paljon. Herran Henki sytyttää sen kuin laavavirta.